Hae
Sanna Laitinen

12 tunnin työpäivä kaksikuisen vauvan äitinä

 

Että mä stressasin tätä päivää. Kellon ympäri työpäivää tapahtumassa, missä toimin tapahtuman ajan vastaavana tuottajana. Äitinä, jonka vauva on vasta parin kuukauden ikäinen, ja vieläpä täysimetyksellä! Olenko hullu?

Tiesin jo raskausaikana etten malta olla aloillani ja keskittyä pelkästään äitiyslomaan ja vauvan kanssa olemiseen. Tiesin, että tulen tekemään tapahtumia ja niihin liittyviä back office -hommia. Toivoin että pystyn myös tekemään Tikis-treenimedian kanssa töitä, ja onneksi tämäkin näyttää onnistuvan! ❤️

Mutta silti. Missä menee meidän perheen raja siinä, kuinka paljon vauvan vanhemmat ovat poissa kotoa, tekevät ihan muita juttuja kuin ovat vauvan kanssa? Jotkuthan eivät poistu kotoa ollenkaan ilman vauvaa, kun vauva ei vielä ymmärrä olevansa äidistään irrallinen olento. Kumpi ääripää on terveellisempi? Missä menee keskitie?

 

Eniten stressaa imetys

Yksi isoin huolenaihe erossaolossa on imetys, vauvan ruokinta ja maidon riittävyys. Maidon pumppaus on oikeasti taitolaji, joka vaatii tietynlaiset olosuhteet että maito alkaa herua. Aloin pumpata maitoa pakkaseen heti vauvan synnyttyä ja maidon noustua. Pelkään, etten saa pumpattua vauvalle riittävästi ruokaa poissaoloni ajaksi. Sen lisäksi pelkään, että poissaollessani en ehdi tai en pysty pumppaamaan maitoa, ja sehän voi aiheuttaa paitsi epämukavan olon ja rintatulehduksen, myös maidontulon ehtymistä. Apua! Kuinkahan nopeasti maidontulo voi ehtyä kokonaan?

 

Nyt se on tehty!

Nyt kun ensimmäinen tapahtumatyökeikka on ohi, on olo tapahtumadarrainen mutta onnellinen ja innostunut! Aika ihanaa kun alan olla taas tässä maailmassa, ja voin välillä tehdä ihan omia juttujani. Se on mulle niin tärkeää, että saan tuntea olevani tärkeä ja jossain hyvä!

Kuinka imetyshommat siis onnistuivat, vai epäonnistuivatko ne? Pumppailin parina edeltävänä päivänä jääkaappiin pojalle yhteensä noin 5 aterian maidot. Suunniteltiin, että syötän Eikun juuri ennen töitä ja heti töiden jälkeen. Sen lisäksi pojat tulivat käymään pari kertaa tapahtumapaikalla mun työpäivän aikana. Mulla oli myös mukana rintapumppu ja pari pulloa, ja kävin pari kertaa täyttämässä pullot maidolla tapahtumapäivän aikana. 😀 Voi apua, en olisi ikinä uskonut että touhuilen töissä jotain tällaista!

Kyllä mä varmaan viiden vuoden päästä ajattelen, että oon aivan hullu kun en halua nauttia äitiyslomasta ja olla vaan vauvan kanssa. Tottahan se on, että säätöä ja suunnittelua nää mun menot aiheuttaa. Oon silti tosi kiitollinen että Jonilla on mahdollisuus olla vauvan kanssa, ja että saan tehdä omia juttujani. I’m back!

Vai oonko mä hullu?

Sanna

2 kommenttia

  1. Tindi kirjoitti:

    Vähän! ? mut kuulostaa tutulta. Kerro lisää sun työstä? ?

    • sannalaitinen kirjoitti:

      Haha, hulludiagnoosin mäkin annoin itselleni. 😀 Voisin kirjoittaa työjutuista oman postauksen, kiitos toiveesta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *