Hae
Sanna Laitinen

Rv 24: Näin pääsin raskauskivuista!

 

Ihanaa joulua. <3

Täälläpä aika on mennyt viime kirjoituksen jälkeen joulun ja tulevien vapaiden järjestelemisen (markkinointitöiden sijaisen briiffi, oman talouden budjetointi, opiskelujen järjestely ja tietysti TIKIS-suunnittelut) parissa. Ja levätessä. En muistanut kuinka paljon maha kaipaa lepoa. ?

Tänä vuonna joulu ei tullut varkain. Sitä on tunnelmoitu jo aikaisin, koti puettiin jouluun jo marraskuun aikaan. Mitenköhän raaskitaan kohta luopua tästä tunnelmasta?

Rakastan lahjojen suunnittelua ja hankkimista. Joulua kritisoidaan kyllä ihan aiheellisesti kulutusjuhlaksi, mutta onhan se omasta mielikuvituksestakin kiinni, millaisia lahjoja millaisellakin budjetilla loihtii. 19-vuotias pienin siskoni on ideoinut ihan mielettömiä varsin low-budget-lahjoja! Olisinpa yhtä kekseliäs diy-lahjantekijä. Itse taisin säästää koko vuoden että voin hemmotella läheisiä tietyillä ihanilla jutuilla. ?

Tänä vuonna joulua on odotettu varsin rauhassa. Ei hössötystä tai hirveää kiirettä – kaikki on tapahtunut omalla ajallaan ja varsin rauhassa. Koti on (oli) siivottu, paketit valmiina ja joulun muut pläänit hoidettu. Yksi kakku olisi leivottava, mutta muuten me säästytään täällä kotona lanttulaatikoiden ja muiden teolta – isolta ja ehkä tärkeimmältä joulun työltä!

Joululounaita tässä on jo aika tavalla syötykin, mutta eilen vielä hyödynnettiin tilaisuus ja käytiin juhlalounaalla Näsinneulassa kahdestaan, kun poitsu oli päiväkodissa. Yllättävän ihanaa käydä fine dining -paikassa a) lounasaikaan ja b) raskaana, vähän kyllä ikävöin viinipaketteja ja pehmeitä juustoja… Aikanaan sitten. 😀

RASKAUSKUULUMISIA – NÄIN PÄÄSIN EROON KIVUISTA!

Vähän mahapäivitystä samalla. Viimeksi kun nähtiin, kävelin itku silmässä kun sattui niin paljon. Hermokipua ja alaselkäkipua, väsymystä ja kaikkea mahdollista. Nyt minulla on kolme osteopaattikertaa, yksi fyssarikerta ja muutama äitiys-PT-jumppakerta takana. Työpaikalla löhötuoli on vaihtunut jumppapallon päällä istumiseen. Ja tiedätkö mitä – kivut on lieventyneet.

Eilen kaupungilla kävellessäni huomasin, että vaikka kulkeminen ei ole niin nopeaa kuin ennen raskautta, ei mua satu kävellä. Miten hienoa! Ihmeellistä. Kivuttomuutta ja toimivampaa kehoa osaa arvostaa näköjään sitten vasta kun on niistä kivuista joutunut kärsimään. Ihana joululahja!

Millaisissa merkeissä siellä vietetään joulua?

Sopivan rentoa eloa sinne ruudun sille puolen!

Sanna

Raskausviikko 23 – Viikossa liikuntakyvyttömäksi

Heippa taas <3 Pääsinkin viime lauantaina sanomasta että kivaa päivitellä kuulumisia kun on aikaa. Kivaa on päivitellä kuulumisia, mutta mihin ihmeeseen tämä aika menee?

Mun viikon teema on ollut oikeastaan väsymyksen lisäksi kivut ja niiden kanssa eläminen. Liikkuminen siis sattuu. Viime viikolla alkaneet liitoskivut on edelleen päällä, vaikea kävellä tai varata painoa pelkästään toiselle jalalle – kenkien jalkaan laittaminen seisten, esimerkiksi, on aivan tuskaa. Sen lisäksi että on liitoskipuja, niin myös alaselkä vihoittelee, kenties kasvavan vatsan vuoksi. Ei tule vanhuus yksinään, ja miten voi kaksi raskautta olla kuin yö ja päivä? 😀 Esikoisesta touhusin täysiä myös fyysisiä töitä ihan synnärille asti, nyt kroppa jumittaa jo puolivälissä. Siis mitä?!

En suostu olemaan tällainen liikuntakyvytön! Siispä järjestin mun etätyöpisteen uusiksi ja istun nykyään jumppapallon päällä. Ajattelen, että pieni liike lannerangan tienoille voi tehdä vähän parempaa kuin staattiset asennot.

Lisäksi kävin tällä viikolla kaivamassa hyvinvointikassaani ja käytin sen antimia fysioterapeutille, äitiys-PT:lle ja osteopaatille. 😀 Hullu? Ehdottomasti. En halua rampautua yksin kotona tietämättä mikä voisi olla avuksi. Jos jotain voin itse tehdä sen eteen ettei joka askeleella tarvitsisi vuodattaa kivusta kyyneliä, niin sen todella teen.

Fysioterapeutilla

Fysioterapeutin opit (ei ollut äitiysvaivoihin perehtynyt, oli työterveysfyssari): Pidä taukoja staattisesta istumatyöstä vähintään 20 minuutin välein. Nouse ylös, tee keppijumppaa, kevyitä dynaamisia venytyksiä ja kenties kyykyt ja muut kevyehköt jalkoihin kohdistuvat liikkeet ilman kovaa keskivartalon lihasten kuormitusta voisi olla hyväksi.

Okei. Säännöllistä liikettä siis niveliin. Ja lihaksiin. Itsestäänselvä asia, mutta koska en sitä ole todellakaan tehnyt, oli hyvä että joku muistutti asiasta. Jumppapallo työtuolina sai pisteet myös fyssarilta.

Äitiys-PT:n pakeilla

Äitiys-PT:n kanssa katsottiin ryhti- ja kehonhallinta-asioita ja tehtiin erittäin tärkeitä lantionpohjaharjoitteita, ja siellä tajusin että kenties kroppa ei ollutkaan palautunut vielä ihan täysin edellisestä hormonimyrskystä – synnytyksestä ja imetyksestä – ennen tätä raskautta. Voi myös olla että olen joillakin raskauden ajan treeneillä jo tehnyt vähän hallaa tälle ruholleni. Nyt pitää siis treenien suhteen olla aika tarkkana – kivutkin sen kertoo. Oli ihana käynti!

Osteopaatilla

Osteopaatille päädyin näistä viimeisenä – olin päänsärkyisenä varannut ajan jo muutama viikko sitten – ja päädyin vielä kertaalleen valittamaan kehnoa kehonhallintaani ja raskauden ajan vaivojani. Olin lukenut että osteopatialla voisi lievittää hieman näitä kolotuksia. Voisikohan se olla mahdollista?

Jokainen osteopaattikäynti on tehnyt tosi hyvää. Niin tämäkin – ehkä fiksut treeniliikkeet yhdistettynä tuohon käyntiin ovat hieman helpottaneet oloa, etenkin alaselkäkipuja. Liitoskivut kuitenkin, valitettavasti, ovat täällä edelleen. Olin käynnin jälkeen todella, siis TODELLA väsynyt. En jaksanut tehdä mitään, tuijotin koko loppupäivän tyhjyyteen. Hyvin nukutun yön jälkeen olen ollut kuin eri ihminen. Ihanaa että on taas ollut virtaa.

Onneksi osteopaatti vinkkasi, että voi olla että vaivat menevät myös ohi, raskauskin on täynnä erilaisia vaiheita. Toivotaan todellakin näin!

Ihan todella outo tilanne tämä koko kipukeissi. Aika pitkään olen kuvitellut että tiedän mitkä asiat tekee keholleni hyvää, tai mikä on keholleni normaali tapa toimia. Nyt tuntuu etten tiedä enää ollenkaan, mitä kannattaisi tehdä ja mitä välttää. Tiedän kyllä perusasiat raskausaikana vältettävistä liikkeistä, mutta myös muut ihan perustekemiset voivat lisätä täällä kiputuntemuksia ihan merkittävästi. Erittäin ihmeellistä!

Että tällainen vaivapäivitys tällä kertaa. Synnytykseen nämä sitten ehkä loppuvat! 😀 Mitä sinne ruudun sille puolen kuuluu? 🙂

Sanna