Hae
Sanna Laitinen

Neljännen kerran samalle NLP-kurssille!

Jotkut ei opi kerrasta.

Eikä edes kahdesta tai kolmesta. Nyt ampaisen neljännen kerran samalle NLP-kurssille! Mikä ihme saa mut palaamaan Päivänkakkarantielle uudestaan ja uudestaan?

NLP Akatemialla alkaa seuraava Licensed Practitioner of NLP -kurssi tulevana lauantaina. Seitsemän päivän intensiivikurssi pistää joka kerta mieltämään omaa maailmaani, ajatteluani ja mentaalisia taitojani uusilla tavoilla.

Lähdin ekan kerran kohti Ilkka Rajalan luotsaamaa NLP Akatemiaa ystäväni suosituksesta, enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Neljä vuotta sitten tuon seitsemän elokuisen päivän aikana sain nauraa, itkeä, harjoitella, improvisoida, esiintyä, treenata ja tutustua uusiin, ihan mielettömiin kurssikavereihin. Kurssi oli samalla paras, mullistavin ja rankin, jonka olin koskaan kokenut.

Ensimmäisellä NLP-präkkärillä esimerkiksi pääsin eroon elämääni haitanneesta lentopelosta, opin päästämään pikkuhiljaa irti tietyistä epävarmuuksista, aloin uskaltaa heittäytyä enemmän. Uskalsin alkaa tehdä sellaisia asioita elämässäni, joista olin vain unelmoinut. Ja nyt kun katson elämääni neljän viimeisen vuoden aikana – voi apua, kaikki silloiset tavoitteet on täytetty, ja vielä vähän enemmän.

Toisella kerralla tutustuin aivan upeisiin ihmisiin ja pääsin vetämään ensimmäisiä hyvinvointiseminaarejani uuden, kurssilta saadun kontaktin kanssa! Kurssilla mielikuvaharjoittelin esimerkiksi esiintymistilanteissa olemista. Jossain vaiheessa kurssia Akatemian kattoon ilmestyi ilmapallomeri jota sitten ruvettiin kutsumaan transsimetsäksi. Muistot naurattavat vieläkin!

Kolmas kerta oli sellainen, jossa enimmäkseen fiilistelin uusien ja vanhojen kurssikavereiden kanssa. Tokan ja kolmannen kurssin välissä olin käynyt läpi aika rankkoja elämänvaiheita, jotka olivat jättäneet kipeitä muistoja, jotka itkettivät herkästi edelleen. Ilkan kanssa tehtiinkin kurssilla harjoitus, joka auttoi minua suhtautumaan kipeisiin muistoihin paremmalla tavalla. Harjoituksen jälkeen olen pystynyt käsittelemään mielessäni noita muistoja helpommin.

Nyt sitten neljäs kerta! Mitähän ihanaa saan tällä kertaa mukaanvietäväksi ”oikeaan elämään”? Keitähän muita kurssille on tulossa?

Jollekin toiselle kurssit voivat antaa jotain ihan muuta. Parasta on, että präkkärillä pääsee haastamaan omaa ajatteluaan uusilla tavoilla, ja tekemään aivan ihania mielikuvaharjoituksia. Jokaisella kerralla saan jotain uutta ja ihanaa kotiinviemisiksi.

Onko sulla takana kursseja, koulutuksia tai valmennuksia, joiden koet vaikuttaneen todella voimakkaasti ja positiivisesti elämääsi? Voisitko suositella niitä minullekin?

Sanna

 

Kurkkaa myös:  Paras muutos syntyy pikkukriisistä

Sannan Instagram

Sannan Facebook

Kirjoittaja on puhuja ja juontaja, joka suhtautuu esiintymiseen, oppimiseen ja hyvinvointiin intohimoisesti.

Kuinka tärkeitä rutiinit mulle onkaan!

Rutiinit ovat tärkeitä kesälomallakin.

 

Vasta sitten kun tuli uupumusta ja lopulta burn-out, kun istuin ja itkin psykiatrisen sairaanhoitajan pakeilla, aloin tajuta, kuinka tärkeitä rutiinit mulle onkaan.

Huomaan monesti rutiinien tärkeyden vasta silloin, kun on elänyt jonkin aikaa ilman selkeitä rutiineja. Jos herää aamulla milloin sattuu ilman herätyskelloa, menee illalla nukkumaan sitten kun joskus malttaa, ei suunnittele syömisiään eikä varsinkaan treenejä tai to-do-listan tyhjentämisaikoja, on aika vaikeaa saada mitään aikaiseksi.

Kun siirryin haaveilemiini lifestyleyrittäjän saappaisiin puoli vuosikymmentä sitten, kadotin kaikki rutiinit. Edessä ei ollutkaan teknillisen yliopiston kurssiaikatauluja, ei työnantajan sanelemia työvuoroja. Oli omia deadlineja, paljon palavaa innostusta, hirveästi aikaa päivässä. Rutiinittomuus ilmeni siten, että teinkin aamusta iltaan hommia, välillä shoppailin, välillä treenasin, välillä kävin syömässä. Silti olin aamusta iltaan, arkena ja viikonloppuna, 24/7 tavoitettavissa.

Vasta sitten kun tuli uupumusta ja lopulta burn-out, kun istuin ja itkin psykiatrisen sairaanhoitajan pakeilla, aloin tajuta, kuinka tärkeitä rutiinit mulle onkaan.

Loma-aikoina rutiinit katoavat

Nyt äitiyslomalla, kesälomalla, vapaapäivinä ja matkoilla rutiinit häviävät hirveän helposti. Tai ainakin saa alkaa opetella aivan uudenlaisia rutiineja, kun vanhoista ei voi enää pitää kiinni. Saan itseni kiinni vähän liian usein valittamasta, kun en ehdi treenata. No miksen ehdi? Koska minulla ei ole selkeää treenirutiinia. Tai että syön ihan mitä sattuu. No miksi? Koska minulla ei ole selkeää syömisrutiinia. Lapsella kyllä on, minulla ei.

Eikö oma hyvinvointini ole muka tärkeää? Jos minä olen väsynyt, nuutunut, huonotuulinen ja henkisesti ja fyysisesti jumissa, ei muukaan perhe voi varmasti kovin loisteliaasti verrattuna tilanteeseen, jossa äiti on virkeä, aikaansaava, hyväntuulinen ja osannut aikatauluttaa elämänsä niin, että aikaa on niin treenille, töille kuin lasten kanssa puuhastelulle.

Mitä en halua?

Olen vähän liikaa valitellut itselleni kaikkea sitä, mitä en halua. En halua lojua sohvan pohjalla väsyneenä. En halua katsella pyykkivuoria tai pölyisiä nurkkia. En halua sotkuista keittiötä, enkä varsinkaan nälkäistä mahaa. En halua voida huonosti. En halua, että joka päivä menee saamatta aikaan yhtään mitään. En varsinkaan halua tehdä töitä vuorokauden ympäri, joka päivä.

Mitä haluan?

Haluan selvät aikataulut työnteolle, keskittymisajalleni, opiskelulle. Haluan selkeät aikataulut treenille. Joogaa ja salia, kauhun tasapaino. Haluan organisoida viikon ruokaostokset niin, ettei hävikkiä tulisi yhtään. Haluan mennä nukkumaan niin, että herään virkeänä aamulla. Ja etenkin tämä: haluan pitää illat klo 16:30 jälkeen täysin vapaana työstä, ja viikonloput keikkoja lukuunottamatta työvapaana alueena.

Rutiinit ovat pelastus. Rutiinit ovat tapa johtaa omaa tekemistä, ja rutiinit tuovat ainakin mun mielelle todella paljon rauhaa. Selvät aikataulut, ei epäselvyyksiä tai epävarmuutta, aaaaah. Kiitos. Mieli tykkää.

Mun oma äiti jäi vuorotteluvapaalle, ja hoitaa Eino-taaperoa tiettyinä aikoina niin, että saan tehdä töitä, kirjoittaa ja opiskella. Aivan valtavan ihanaa! Rutiineja ja selkeästi aikataulutettua elämää kaikille!

Kummasta sinä nautit enemmän – rutiineista vai aikatauluttomasta elämästä?

Sanna

 

Kurkkaa myös:  Tuoreen äidin ajankäytön haasteita

Sannan Instagram

Sannan Facebook

Kirjoittaja on puhuja ja juontaja, joka suhtautuu esiintymiseen, oppimiseen ja hyvinvointiin intohimoisesti.