Hae
Sanna Laitinen

Kehon muutokset – kuukausi synnytyksestä

 

Nyt kun kuukausi, eli neljä viikkoa ja risat on kulunut synnytyksestä, voi jo vähän vetää yhteen omaa palautumista. Olo alkaa olla jo normaali (tai siis niin normaali kuin näillä vauva-ajan yöunilla ja kehon hormonitoiminnoilla on mahdollista), enää ei satu eikä vuoda, ja treenaamaankin olen uskaltanut lähteä. Voisi siis sanoa että fyysinen palautuminen on täällä hyvällä mallilla. Henkisestä puolesta kirjoitin jo ensifiiliksiä Romahdus. Baby blues -tarinani -postauksessa, ja onneksi meno alkaa tasaantua pikkuhiljaa… ja tietysti uusia huolenaiheita pulpahtaa ilmoille joka päivä! 😀

Ulkoisestikin olemus on edelleen varsin erilainen kuin ennen synnytystä – viime keväänä ostetut housut eivät mene reisistä saati vyötärön kohdalta jalkaan. Jalka- ja vatsaosastolle on siis tarttunut raskausaikana syötyjä suklaita, enkä sano tätä pahalla tai itseäni soimaten. Olen varsin tyytyväinen omaan kehooni nytkin, ja olen onnellinen jokaisesta nautitusta herkusta! Olen saletisti ansainnut kaiken hyvän. Jos jotain, niin muuttunut kehoni kannustaa minua tekemään kaikkeni, jotta kehoni toimisi mahdollisimman optimaalisesti. Minua itseäni, perhettäni ja etenkin vauvaani ajatellen!

Raskaudesta jäi jälkeen vatsaani myös tumma napa, ja navasta lähtevä juova suoraan ylös- ja alaspäin kulkeva linea negra. Tuo tumma viiva on ilmeisesti seurausta muuttuneesta hormonitoiminnasta, ja häviää ehkä ajan kanssa. Minua nämä muistuttavat siitä suuresta, huikeasta työstä jonka kehoni on tehnyt.

 

 

Kaksi ensimmäistä viikkoa

Kaksi ensimmäistä viikkoa synnytyksestä meni ihan vaan toipuessa ja etsiessä omaa kehoa uudelleen. Yksikään vatsalihas ei tuntunut toimivan kuten ennen raskautta, lantionpohjan lihaksia hyvä kun uskalsi aktivoida. Toivoin kovasti että palautuisin nopeasti ja pääsisin taas omaan kehooni, siihen energiseen kroppaan, jonka kanssa on kiva treenata.

Kun synnytyksestä oli kulunut reipas viikko, menin ensi kertaa äitiysfysioterapiaan. Fyssari haastatteli taustoistani ja tarkisti lähtötilanteen ryhtilihasten osalta. Aloitettiin heti kevyet aktivointiharjoitukset, ja sain kotiläksyjä. Suorien vatsalihasten erkaumaa oli, ja on edelleen, joidenkin senttien verran navan kohdalla. Muualla erkauma on hyvin pieni.

Erkaumasta johtuen en siis vielä uskalla tehdä räjähtäviä tai tärähdyksiä sisältäviä treeniliikkeitä – juokseminen ja burpeet esimerkiksi ovat pannassa, samoin kaikenlaiset isoilla treenivastuksilla jumppaamiset. Ensin odotellaan että erkauma pienenee ja keskivartalon tukilihakset alkavat suojata selkärankaa ja sisäelimiä kuten ennen raskautta – ja toivottavasti paremminkin!

Ensi viikkoina harjoiteltiin kotona noin muutenkin muun muassa makuulta ja istualta nousemista, ja takaisin istumaan käymistä tai makuulle käymistä. Kun vatsalihakset eivät oikein toimi, on yllättävän hankalaa tuo pystyyn nouseminen! Viimeisillään raskaanaolevat tietää… Myös ”nopeasti” vessassa käymisestä tuli pariksi viikoksi mission impossible.

Kivuiltakaan en ole välttynyt – ensimmäisten pienten kävelylenkkien tai kotiaskareiden touhuamisten jälkeen syvät vatsalihakset ja lantionpohjalihakset tuntuivat aivan älyttömän kipeiltä! Samoin fyssarilta läksyksi saamieni harjoitteiden jälkeen tuntuu että nuo superpienin liikkein treenatut syvät lihakset ovat aivan jumissa.

 

 

 

Niska-hartiaseudun jumit

Ja jumeista puheenollen – ylävartalon lihakset saavat ihan uudenlaista rasitetta, kun perheeseen syntyy uusi jäsen. Ainakin minun niska-hartiaosastoni on aivan jumissa, kun meidän pientä tulee kanneltua ties minkälaisissa asennoissa, välillä ihan kunnon päänsärkykohtauksiin asti. Fyssarin ”lempeä” käsittely ja tekemäni yläkropan liikkuvuusharjoitukset onneksi ovat auttaneet. Näistä tulossa oma postauksensa! 🙂

Ihan supermotivoivaa taas on se, että kaikista joulukuun herkutteluista huolimatta joka päivä näen tai tunnen pientä muutosta ja kehitystä kehossa, joka päivä peilikuvakin alkaa näyttää enemmän minulta!

Isäni sanoi minulle, kun harmittelin viime huhtikuussa ostamieni housujen liian pientä kokoa, että kyllä ne ensi huhtikuussa taas mahtuu jalkaan. Tässä onkin hyvä tavoite tulevalle vuodelle. #mamatikis!

Sanna

Eroon herkkukierteestä: Ajatusharjoitus, osa 2

 

Hellurei,

Muistatko viimeksi aloitetun ajatusharjoituksen: kuinka pääsen herkkukierteestä eroon? Tämä postaus on ajatusharjoituksen toinen osa. Tarkoitukseni on tarjota kaikille apua tarvitseville omia ajatusharjoituksiani, jotka olemme itseni ja etävalmennettavieni kanssa kokeneet toimiviksi. Olen aivan ääretön herkkuhiiri, eivätkä pikadieetit tai herkkulakot toimi minulle alkuunkaan. On ollut pakko edetä sitä vaikeaa, mutta pysyvää tietä. Näiden harjoitusten tekeminen on vähän kuin opettelisi ajamaan pyörällä – kun kerran on työn tehnyt kunnolla ja ajatuksella, on saman toteuttaminen jälkikäteen paljon helpompaa.

En siis lupaa sinulle oikotietä onneen. Nämä harjoitukset ovat jokainen yksi porras lukemattomia, yksi pieni etappi, yksi korsi heinäsuovasta, jotka silti jokainen vievät sinua lähemmäs tavoitettasi.

 

Ajatusharjoitus, osa 2: Mutku-lista

Kun olet ensin ajatusharjoituksen ykkösosassa listannut pitkän listan kohtia, miksi haluat nyt vähentää herkuttelua, tulee monelle seuraavaksi mieleen mutku-ajatuksia. Mielelläni vähentäisin herkuttelua koska siitä tulee niin kurja olo, mutku väsyneenä herkuista kieltäytyminen on niin vaikeaa! Haluaisin rajoittaa herkuttelua ja voida paremmin, mutku en tiedä kuinka paljon ja millaisia ruoka-aineita minun pitäisi syödä päivittäin. Haluaisin rajoittaa herkuttelua ja näyttää paremmalta ensi kesänä, mutku pelkään nälkää! Mutku puolisoni tai perheeni tai ystäväni ei tue minua projektissa. Mutku en tiedä millaisia terveellisiä herkkuja söisin herkkujen tilalla. Mutku terveellisempi ruoka maksaa liikaa. Mutku en voi olla herkuttelematta (mikset – avaa tätä lisää, millaiset seikat estävät sinua kieltäytymästä?).

 

Millainen on sinun mutku-listasi?

Listaa taas niin monta kohtaa kuin keksit, mahdollisimman monta. Kaikkia mieleentulevia ei tarvitse keksiä heti – voit hyvin palata täydentämään ja järjestelemään listaa myöhemmin.

Montako mutkua löysit mielestäsi? Kaivetaan ne kaikki esiin!

Seuraavaan kertaan,

Sanna